RADIOAKTIIVISUUS

RADIOAKTIIVISUUS
Pääsivu
Atomi
Massaluku
Isotooppi
Radioaktiivisuuden keksimisen historiaa
Radioaktiivinen aine
Alfasäteily
Beetasäteily
Gammasäteily
Geigerilmaisin
Radioaktiivisuus
Aineiden puoliintumisaika
Säteilyn heikkeneminen
Koboltti
Amerikium
Jodi
Kosminen säteily

Radioaktiivisuus


Atomin ydin voi hajota itsestään ilman ulkopuolista vaikutusta ja lähettää samalla säteilyä. Tärkeimmät hajoamisessa syntyneet säteilylajit ovat alfa-, beeta- ja gammasäteily. Radioaktiivisessa hajoamisessa alkuaine muuttuu toiseksi alkuaineeksi. Tunnetuista, noin 2500 ytimestä alle 300 on pysyviä ja loput radioaktiivisia. Esimerkiksi lyijyllä on pysyvien isotooppien lisäksi 28 radioaktiivista isotooppia. Radioaktiivisen aineen hajoaminen



Kuvassa indium-116m hajoaa. Yksi piste esittää kahdessa minuutissa ilmaisimeen osuneiden pulssien määrää. Havaitaan, että ajan edetessä vähenee kahdessa minuutissa havaittujen pulssien määrät. Kun tarkastellaan kuvaajaa, havaitaan, että pulssien määrä on pudonnut tuhannesta pulssista puoleen vähän yli viidessäkymmenessä minuutissa. Viidestäsadasta taas puoleen kuluu toiset viisikymmentä minuuttia. Vaikuttaa kuin indiumin puoliintumisaika olisi vähän yli viisikymmentä minuuttia. Kirjallisuusarvo indium-116m:n puoliintumisajaksi on 54 min.